Tyttärelläni on maailman paras iskä. Huolehtiva, rakastava, höpöttävä, nostaa ilmaan ja suukottelee. Mitä pieni tyttö voisi muuta isältään tarvita? Samaa voisin sanoa omastakin puolesta, miehestäni. Meidän Suojelija.
Myös minulla on maailman paras iskä. Tärkeä ihminen, joka on uskonut minuun ja kykyihini aina. Ihminen, joka pyyteettömästi kannustaa ja luottaa - ilman niitä sanoja ja tekoja olisin ollut monessa tilanteessa paljon paljon heikompi. Olen onnekas, niinkuin tyttärenikin.
Noiden mieshahmojen rinnalla on helppoa kulkea herkkänä pikkutyttönä. Tuntuu, että kiitos on liian pieni sana.